Buffet-aamupala hotellilla kustansi 8€ / pakoputki. ”Ehkä vähän kallista” sanoo nuuka turisti, ja niin sanomme mekin. Koska asumismuotomme on apartomentos, (joka siis tarkoittaa että tuvan nurkassa on hella) päätimme pyhästi toteuttaa asian tästälähin itse, tai sitten ollaan nälässä.

Tänään aamukävelimme tuossa rannalla arvuutellen että mahtaako tässä tareta paljain jaloin. Sitten ohitsemme käveli paikallinen pariskunta sandaalit käsissään, me totesimme että tarkenee mainiosti. Merivesi puolestaan ei niin hirmuisen lämmintä ole mutta aurinko lämmitti nahkaa kuitenkin niin paljon ettei se haitannut pätkääkään.
Rantaviiva on täynnä kauniita pyöreitä kivia jotka meri on hieronut sileiksi, aivan kuin meikäläisissä puroissa. Loskan ja jään keskeltä tulleita turisteja moiset jaksavat aikansa kiinnosta, ja tarpeeksi kiviä keräiltyämme läksimme takaisin hotellille kehittelemään loppupäivän ohjelmaa.

Opas mainitsi portaista (laiskoille tai liikuntarajoitteisille on myös hissi) jotka johtavat rantakadulta yläs Torremolinoksen pää-kävelykadulle. Päätimme etsiä portaat jahka saisimme itsemme jälleen ulos. Ja löytyiväthän ne, kuten tavallista puhtaalla tuurilla. Lopulta selvisi että hotellin takapihalta itseasiassa menee pieni kuja suoraan portaiden alkupäähän...Tämä helpottaa loppulomaa kummasti.
Kävimme siis tutustumassa Torremolinoksen keskustaan sunnuntaina, joka ei varsinkaan näin varsinaisen sesongin ulkopuolella ole ihan kauhean vilkas kauppapäivä. Osa liikkeistä piti ovensa visusti kiinni, mutta kyllä siellä aikansa sai kulumaan. Ja koska päivä muuten oli varsin kaunis niin katukahvilassa ajan viettäminen oli kerrassaan ratevaa puuhaa. Samalla bongasimme juna-aseman, jota tarvitsisimme pian.
Päivä meni keskustassa nopeasti, ja palasimme alas rantaan illaksi. Hotellissa tuoretta paitaa päälle ja takaisin ulos. Kävelimme Fuengirolan suuntaan kiertäen niemen, jossa ilmeisesti vähäisistä raunioista päätellen on joskus ollut linnoitus. Niemen takana rantakatu jatkui hyvin samankaltaisena kuin oman hotellimme edustalla, täällä vain tuntui olevan enemmän engelsmanneja. Ilta alkoi pikkuhiljaa hämärtymään ja nälkä vaivaamaan, joten siirsimme itsemme ravintolan pöytään. Emme sen ihmeemmin valinneet paikkaa, menimme vain sellaiseen joka ei ollut tyhjä tai täysi ja josta sai kalaa. Eli melkein mikä tahansa rantaravintoloista.:P Joka tapauksessa mieli teki grillattua sardiinia, jota emme kuitenkaan tilanneet vaan menua tutkittuamme otimme molemmat kalalautaset. Eikä tarvinnut pettyä, kalaa oli runsaasti ja se oli suussasulavaa. Jopa simpukat olivat aivan loistavia, nami nami!
Muuta ei sitten enää ollut tehtävissä kuin vyöryä mahain viereen nukkumaan.